Maailma muutoksessa – hanskat naulaan vai kaasu pohjaan?

Kaksi vuotta sitten koronapandemia mullisti arjen. Rajat suljettiin, jokainen maa keskittyi suojelemaan lähinnä omia kansalaisiaan, huomattiin että elintarvikkeiden saanti ulkomailta ei olekaan itsestäänselvyys. Suomessakin huoltovarmuus nousi uuteen arvoonsa, ainakin juhlapuheissa.

Ääri-ilmiöitä ja kustannusten nousua

Sään ääri-ilmiöt voimistuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuosi sitten Pohjois- ja Keski-Eurooppaa koetteli helle- ja kuivuuskausi, jonka lopputulemana oli pahin katovuosi miesmuistiin. Kasvinviljelytuotteiden, kuten myös tuotantopanosten, hinnat lähtivät rajuun nousuun.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on alkutuotannolle tarjottu niin pahiksen kuin sankarinkin viittaa ylle. Nautoja paheksutaan, mutta toisaalta missäpä muualla voidaan maitoa ja naudanlihaa tuottaa niin ekologisesti kuin Suomessa missä vettä riittää ja iso osa pelloista soveltuu vain nurmiviljelyyn. Hakkuita pitäisi vähentää, mutta puurakentamista lisätä, joku on tainnut vaatia näitä molempia, jopa samassa lauseessa!

Kolme kuukautta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tapahtui se mitä ei pitänyt enää tapahtua – suursota Euroopassa. Energian hinta on nyt huippukorkealla ja se tulee näkymään jollain viiveellä kaikkialla hinnoissa. Ukrainan viljanvienti on jumissa, eikä hyvältä näytä tuleva kesäkään: Tuskin ukrainalaiset maanpuolustamiselta ehtivät tämän kesän viljelyksiä kunnolla hoitamaan, saati että viljaa voisi Venäjän hallitseman Mustanmeren kautta laivata eteenpäin. Tämä tarkoittaa merkittävän viljanviejämaan poissaoloa markkinoilta. Siten niukkuus viljamarkkinoilla jatkuu ja hinnat pysynevät lähitulevaisuudessa korkealla tasolla.

Kasvinviljelyssä on mahdollista saada paras tulos pitkään aikaan, mutta riskitkin ovat arvokkaista tuotantopanoksista johtuen suuremmat kuin ennen. Kotieläintuotteidenkin hinnat ovat nousussa, mutta monia kotieläintiloja ostorehukulu kurittaa kovasti.

Uskallanko investoida?

Tämän kaiken keskellä moni miettii mikä on maatalouden tulevaisuus: Uskallanko investoida? Haluanko kannustaa nuorta polvea elinkeinon pariin? Onko minulla rohkeutta aloittaa uutena yrittäjänä maatalouselinkeinon parissa?

Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä ja nähdä suuri kuva: Ruoan tarve ei vähene vaan pikemminkin lisääntyy väestön yhä kasvaessa. YK:n väestöennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa tämän hetken 7,9 miljardista 9,7 miljardiin vuosisadan puoliväliin mennessä. Ilmastonmuutos, vaikka sen torjunnassa kohtuullisesti onnistuttaisiinkin, tulee heikentämään merkittävästi monien eteläisempien alueiden maataloustuotantoa. Suomen suhteellinen etu tulee tässä ilmastopelissä paranemaan, vaikka haasteita tulee myös sään ääri-ilmiöiden ja tuholaisten lisääntyessä.

Suomi on myös tehnyt merkittävän turvallisuuspoliittisen päätöksen NATO-jäsenyydestä. Jäsenyys tuo turvallisuutta arvaamattoman naapurin vieressä ja laskee Suomen maariskiä investoijien silmissä. Tällä on pidemmällä aikavälillä ehdottomasti positiivisia talousvaikutuksia meille.

Kehitä osaamistasi ja suunnittele tulevaa

Yrittäjäominaisuuksien merkitys menestymisessä tulee kasvamaan tukien suhteellisen osuuden pienentyessä ja myyntitulojen osuuden kasvaessa kohonneiden tuote/panoshintojen johdosta. Samalla tilakohtaiset erot tulevat kasvamaan, hyvin menestyvien ja huonosti menestyvien välinen kuilu levenee. Tämä on terveen yritystoiminnan tunnusmerkki, pidettiin siitä tai ei.

Maatilaomaisuus vaihtaa omistajaa jatkossakin, uusia viljelijöitä tarvitaan siinä tärkeimmässä tehtävässä: turvaamassa maailman ruokahuolto. Osaava ja yritteliäs tulee pärjäämään tässä elinkeinossa myös tulevaisuudessa.